Isäni kasvatti minut yksin - näin se on vaikuttanut tapoihini ja elämääni

Tämä on tarinani tytöstä naiseksi, jossa kasvattajana toimi oma isäni. Miten isän elämäntavat vaikuttavat nyt minussa?

Olin 3 - vuotias, kun muutin pysyvästi isän luokse asumaan. Se oli vanhempien mielestä paras vaihtoehto siinä tilanteessa ja samaa mieltä minäkin olen nykyään. Oikea ratkaisu johti hyvään lapsuuteen.

Olin temperamenttinen, vahvatahtoinen ja hyvin sosiaalinen lapsi. Lapsuus toi mukanaan omat uhmat ja herkkyyskaudet. Sen lisäksi olin eroperheestä ja tunsin usein suurta ikävää omaa äitiä kohtaan, jota näin enää, vain joka toinen viikonloppu. Kasvaessani uhmat vaihtuivat murrosikään ja nuoruuden tuomat haasteet koettelivat.  

Isällä on ollut suuri merkitys elämässäni.

Isää kiinnosti, miten minä voin. "Hän otti minut siipiensä suojaan" ja laittoi minut usein oman hyvinvointinsa edelle, kehui ja kannusti.

Pidin isääni esikuvana pitkään. Seurasin hänen jalanjälkiään urheilun parissa. Isäni nosti painoja aikoinaan kilpatasolla ja samaa toivoin itselleni. Menestystä voimistelussa.

Isä huolehti, että olin ruoka- aikoina kotona ja usein oli tarjolla mm. Kanaa, jauhelihaa tai jauhelihaa ja kanaa eri muodoissa. Pyhäpäivinä lihaa tai kalaa. Söimme usein urheilijan ruokaa, joka oli terveellistä, mutta aika yksipuolista. Pääasia oli kuitenkin yhteiset ruokailuhetket.

Isällä oli mahtava huumorintaju. Ei ollut mitään niin vakavaa, etteikö huumorilla siitä olisi selvitty. Eräänkin kerran mentiin sairaalaan tikkauttamaan satuttamaani jalkaa ja isä pyörtyi nähdessään haavan. Siitä toivuttua isä, vain naurahti ja heitti heti vitsiksi, että miten nyt tällä tavoin iso mies pyörtyilee. 

Nostan hattua isän pitkälle pinnalle, kun en nuoruudessani toiminutkaan aina ihan sääntöjen mukaisesti.

Isä ei koskaan antanut rahaa hänen sanojensa mukaan "turhuuksiin," vaan käyttöraha hurvitteluihin piti tienata itse. Kotityöt ja kesäduuni opettivat rahankäyttöä. 

Elämä on opettanut minut pitämään itsestäni hyvää huolta. Liikun/ lenkkeilen säännöllisesti ja koitan nukkua 9h yössä. "Kun itse voin hyvin, muut ympärilläni myös voivat." Haluan huolehtia perheestäni samalla tavalla, kuin itsestäni ja antaa välittämisen näkyä. Sanoa kaikille läheisilleni niitä kauniita sanoja ja olla ystävällinen. 

Huomaan olevani aika suurpiirteinen joissain asioissa. Vaadin itseltäni tarkkuutta, vain sellaisissa asioissa, joihin tiedän muiden kiinnittävän eniten huomiota. Tykkään siististä yleisilmeestä, mutta odota, kun kaapinovi auleaa. Sieltä saattaa löytyä sekasorto, joka on minulle ihan ok. En aina jaksa takertua pieniin yksityiskohtiin elämässä, koska en näe sitä tarpeelliseksi.

Olen kiinnostunut ruuanlaitosta ja haluan tarjota jostain kumman syystä perheelleni monipuolista kotiruokaa. Erilaiset reseptit kiehtovat. 

Olen sinut itseni kanssa. Kehitän usein itseäni rakentavalla tavalla ja ajattelemalla, että "ei haittaa. Yritä uudelleen." En halua luovuttaa asioiden suhteen, vaan näyttää itselleni, että "pystyn jos haluan." 

Rahan suhteen olen hyvin harkitsevainen. Lasken aina, mitä mikäkin ostamani tuote on maksanut ja en tee heräteostoksia jos minulla ei ole siihen varaa. En ole koskaan ostanut luotolle mitään ja jos lainaa on tarvinnut ottaa, olen harkinnut sitä pitkään. Aina on ollut rahaa tilillä jos sitä on tarvittu. 

Olen kiitollinen isälleni kaikista opeista ja ennen kaikkea kasvatuksesta, jonka ansiosta minusta tuli tällainen oman elämäni menestyjä.