Pelkkä positiivisuus ei aina riitä - tarvitaan tekoja

Saisinko sinut vakuuttuneeksi minusta ainoastaan sillä, että kertoisin olevani positiivinen ihminen. Tuskin! Mutta jos osottaisin konkreettisesti teoillani sen, millainen olen muita kohtaan voisi yhteys hyvään ja positiiviseen kuvaan löytyä. 

Kuva Pixabay.com

Sanoista tekoihin

Pohjustan aihettani sillä, että yhä enemmän yhteiskunnassamme kiinnitetään huomiota millaisia olemme (surullista, mutta totta). Siitä syntyy tunne, että jokaisen pitäisi yrittää olla jotakin, jolloin oma identiteetti kärsii. Moni haluaa tulla kuuluksi siitä, millainen on ja mitä tuntee (some vaikuttajat), kuten minä itse. Voisin itse esim. kertoa ummet ja lammet siitä, miten kiva on elää tasapainoista elämää ja olla iloinen ihminen... tosiasiassa se ei kuitenkaan kerro minusta mitään.  

Haluan avata tällä kirjoituksella oven maailmaan, jossa avun antaminen, jakaminen ja tukeminen olisivat tärkeitä asioita myös oman minuuden kasvamisen kannalta. Silloin vasta positiivinen näkemys voisi saada syvemmän merkityksen ja kertoo millainen todellisuudessa olen.

Jos voisin, haluaisin auttaa kaikkia ihmisiä. Auttaa nälkää näkeviä, ottaa kotiini kaikki ne lapset, jotka asuvat lastenkodeissa ja antaa turvan heille, jotka ovat menettäneet kotinsa. Mutta todellisuus on toista.

"Yksin en voi pelastaa koko maailmaa, mutta voin tehdä paljon hyviä asioita kaikille heille, jotka ovat elämässäni ja ympärilläni." 

Millaisilla keinoilla osoitan sen, että haluan hyvää:

• Kysyn voinko olla avuksi? Pienet teot
• Olen kiinnostunut läheisten hyvinvoinnista, kuuntelen ja olen läsnä
• Annan parhaani mukaan ymmärrystä läheisilleni hyvinä ja vaikeina aikoina
• Teen työtä, jossa voin olla läsnä ja apuna muille
• Teen hyväntekeväisyyttä, jotka liittyvät lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin ja sairaisiin

Teoista se luottamus rakentuu, "että hei toi onkin mukava ja positiivinen tyyppi".