Ikuisena aamuvirkkuna ajatukseni muuttuvat illan tullen
Iltaisin jotain hyvin hassua tapahtuu ajatusmaailmassani. Nykyään osaan suhtautua asiaan kevyesti, kun ymmärrän mistä on kyse.
Olen aamuvirkku ja voisin, vaikka "juosta maratonin" aamuisin, mutta auta armias, kun ilta saapuu.
Tässä vähän vertauskuvia, kuinka ajatusten kulku muuttuu päivän mittaan.
Aamuisin
Huomenta kaikki!
Ihana päivä- Ihana elämä
Mitä tehdään? Mennään jo!
Olo on niin onnellinen
Yks kaks koli neli tanssittaa, laulattaa ja naurattaa
Täältä tullaan maailma
Iltaisin
Itkettää nää hömppä sarjat
Voi ei miten paljon kotihommia. En selviä näistä.
Voikohan mun läheiset hyvin? Pitäiskö soittaa ja kysyy?
Voi haukotus. Miten jaksais siirtyy yläkertaan.
Apua! Elämä kaatuu tähän paikkaan
Kukkuu onks järki vähän jäässä?
Hyvää yötä epäreilu maailma
Eli klo 21.00 jälkeen Helena ei ole enää toiminta kykyinen ja virta on loppu. Lataukseen siis koko muija.
Nyt kun minusta on tullut iso tyttö niin osaan jo tiedostaa, koska kannattaa mennä nukkumaan. Mutta jos "vahingossa" venytän iltaani yli 21.00 tiedän, että epäreilu maailma johtuukin vain väsymyksestä, koska aamuisin olen jälleen hyvinkin pirtsakka tapaus.
Oletko sinä aamuvirkku, illantorkku vai toistepäin? Ovatko tällaiset tuntemukset sinulle tuttuja?
Kommentit
Lähetä kommentti